maanantai 8. tammikuuta 2018

Vessan muutos...


Laitettiin vessaan Ritolan kirsikkapuu-tapetti silloin ennen muuttoa.
Mun silmääni siitä tuli hiukan pliisu tuossa tilassa, esim lastenhuoneessa tuo kuosi olisi ihana, mutta hassusti tässä pienessä tilassa väänsi ruskeiden hirsien värimaailmaa punertavaksi ja riiteli muun sävymaailman kanssa.



Löysin kirpputorilta rullan kaunista vanhaa tapettia vitosella, emmin ja jätin pöytään.
Jäi siinämäärin vaivaamaan että hain parin päivän päästä sen kuitenkin.
Ja se oli aivan täydellinen!
Rullan päällä luki Sanderson ja hain pääni puhki kuvahaulla tuota, mutten löytänyt.
Alusta asti koin tuossa William Morris tyyliä joka sinetöi ostopäätöksenkin.
Siirryin googlettamaan Morrisin tapetteja, ja Tsadaam!


Se on Morrisia!
Jos jollain sattuisi olemaan tietoa mistä tuota saisi lisää, tai vielä parempaa, olisi jäänyt nurkkiin yli, ostaisin. Mieli halajaisi tapetoida isompikin pinta tuolla kuosilla. Senverran siihen hullaannuin.




 Nyt vessan lookki olis kymppi plus, ilman tuota vitivalkoista patteria, arrgh.
Sähkömies ei suostunut asentamaan huoneen perälle, koska siinä oli jokin turva-raja vesipisteeseen, eli siinähän on jä nököttää. Voisikohan sen vetää DC-fix kalvolla yli? Tiedättekö kestääkö se kuumuutta?



Nuo partahöylien- ja sutien telineet ovat mieheni käsialaa. Sorvasi ne jostain hukkametallista, koska tuo viiksi-ja partahifistely on pop niin olen yrittänyt vinkata notta noille saattaisi olla kysyntää.
Josko saisi pian pajan kuntoon ja metallintyöstölaitteet paremmin niin voisi vaikka blogiin tehdä pienen nettikaupan. Itse emme ainakaan aikanaan löytäneet sopivia sinkkipeltisiä hellaneduspeltejä ja muotoiltuja käsienpesualtaan sinkkitaustoja oikein mistään. Samoin käsin väännettyjä kattilatelineitä, parranajotarvikkeiden telineitä, veitsitukkeja, pieniä seinäkoukkuja jne joutuu välillä oikein haeskelemaan. Aikanaan toimme italiasta erikokoisia pressopannuja, induktiolieteen vaihdettuamme mies teki metallista joka pannuun oman kokoisensa kuusikulmaisen levyn hellan ja alumiinipannun väliin jolla voin yhä käyttää kaikkia vanhoja pannujani. Lisäksi levyt ovat nätit roikotuslenkkeineen.
Mitä mieltä olette, olisiko tuollaisella pienellä puoti-linkillä kysyntää, onko tässä nettikauppojen arjessa enää tilaa käsityölle...

6 kommenttia:

  1. Vanhakin oli nätti mutta toi on kyllä vaudevau! Ja vähänkö siisti vessapaperiteline teillä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, se on kyllä vekkuli, tuo maanjäristysmittari wc-paperitelineenä. Vieraat sitä aina naureskelee :D

      Poista
  2. Em tiedä tuosta kalvosta patteriin, mutta maalata sen kyllä voi. Ihana tuo William Morrisin tapetti!

    VastaaPoista
  3. Seuraan blogiasi innolla, mutta kommentointi aina jää. Nyt on pakko kirjoittaa. Olen monesti miettinyt, että miehesi pitäisi pistää metallipaja pystyyn! Teillä on mahtavia ideoita ja monia kiinnostavia itse tehtyjä ratkaisuja. Varsinkaan noita pieniä metallitarvikkeita/-kalusteita ei tavallisesta kaupasta oikein saa. Minä olen esimerkiksi etsinyt takkaan sopivaa paistoritilää/-telinettä. Yksi, melkein sopiva, on löytynyt. Ei ole hankittu, ja mietin, että mistä sen itse kikkailisi (kun ei ole metallintyöstötaitoja) :-D. Uskon, että erilaisille pienmetallituotteille olisi kysyntää. Erityisesti tykkään, kun teillä on käytössä kierrätysmateriaaleja ja toteutukset ovat kekseliäitä. Kannatan liikeideaa kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä!
      Ehkäpä vielä joskus hänellä on pieni oma paja, se olisi kyllä mukavaa. Saisi tehdä luovaa työtä...jos vain saisi homman alkuun :)

      Poista