perjantai 5. tammikuuta 2018

Soitinhuone...


Taloa rempatessa näköjään on turha suunnitella liikaa.
Talossa asuessa huoneiden funktioit määräytyvät vähän vahingossa kun näkee miten arki ja talo menevät yksiin. Alunperin tästä piti tulla vierashuone, mutta tytön soittoharrastus ja miehen kitarat valtasivatkin sen. Ihan hyvä niin, kaikki soittimet ovat samassa huoneessa.
(tuo v16 ei muuten ole mitään sen kryptisempaa kuin korvaushirren numerointi jota kukaan ei ole huomannut maisemoida).


Vanhaa 1800-luvun pianoa ei enää voi virittää ja runko on jo halki.
Tilasin luotto pianonvirittäjämme ja hän purki soittimen koneiston, kielet ja muut osat joista en sävelkorvattomana ja laulutaidottomana ymmärrä mitään.
Esteetikkona kuitenkin hieron kämmeniä yhteen, sillä nuo ovat kauniita katsella.
Voi onnea ettei hän päättänyt harrastaa mitään tilaavievää ja vähemmän esteettistä!

Kaikki osat ovat siis siististi omissa laatikoissaan ja vaikka palautettavissa takaisin.
Ajatus on tehdä tuolle pianolle sellainen hauska juttu nyt kun se on heittänyt turhan painon pois, mutta siitä myöhemmin.



Kirpparilta ostin vanhoja nuotteja halvalla, vanhimmat 1700-luvulta.
Osan kehystin kun olivat niin kauniita, osa jäi ihan vain näkösälle.




Siinäpä meidän uusi, heleästi soiva ja toimiva piano.
Vähän särki silmää tuo kaikki ehjyys ja suoruus, mutta tiiliseinää vasten lookki kummasti rouheni.


2 kommenttia:

  1. Ihanaa, kun on tilaa omalle soitinhuoneelle!
    Mitä kummaa keksitte tuolle vanhalle pianolle...sen, minkä olen teitä oppinut tuntemaan, voi se olla mitä kivaa tahansa..:)


    VastaaPoista
  2. No se projekti on nyt junnannut kun on niiiiiiiin paljon kaikkea. Harmittaa kun ei saa loppuun näitä tuunailuja arjen kiireiltä :D

    VastaaPoista