tiistai 15. elokuuta 2017

Viikatehommia


Mutsi ja täti hehkutti löytäneensä täydellisen, käteen sopivan ja ihanan punaisen viikatteen.
Kun mummokin liittyi ylistämään uutta viikatetta, olihan se nyt sitten itsekin haettava Härmän Taonnan punainen viikate.
En tiedä miksi korostin tuota punaisuutta, ehkä yritän alitajuisesti tehdä tästä jotenkin naisellisemman oloisen postauksen...


Jep. Ei yhtään lioittelua; eka viikate joka sopii käteen kun hansikas, on kevyt, siro ja terävä.
Meidän pihalla ei tee mitään ruohonleikkurilla, on senverran epätasaista, kallioista ja kivistä.

Siimaleikkuri heitti vihreää ruohotatinaa pitkin seiniä ja valkoista aitaa, arrgh, plus että oli raskas ja kömpelö. Kokeilin myös stigan työnnettävää (moottoritonta) ruohonleikkuria, neh.
Mutta viikate, vahva kyllä!

Mulla on sellaisia kasveja ja kohtia jotka haluan jättää, esim ratamokohdat, koska lapset tykkää käyttää lehtiä pikku pipeihin ja syödä sitä.
Viikatteella on niin helppo jättää sopivasti hyötykasvia.
Plus että mä diggaan tosta raffimmasta lookista, eihän täällä edes joka kohtaan kasva nurmea ja koko nurmihomma on vaiheessa mutta diggaan pitäää pihan silti siistinä ja vähemmän viidakoituvana.


koko kesä on menny viikatoimalla ja aidan alusiin se on ihan loistava!
Koen niittämisen aika terapeuttisena ja yks ilta havahduin siihen että niitettyäni etupihan, jatkoin jalkatien vierusta hyvän matkaa tehden kunnan miesten hommia, ihan vaan viikatoinnin riemusta.

Diggaan hioa sen hiomakivellä heti kun tylsyy, (muista pitää kivi kokoajan märkänä) tylsällä viikatteella niittäminen nimittäin on kun osallistuisi formuloihin Ladalla, kyllähän se ketuttaa!


2 kommenttia:

  1. Juuri edellispäivänä kaipas viikatetta, jonka jätimme taloon uusille asukkaille. Kuvittelin, että rivitalossa asuessa ei viikatetta tarvitse....no nyt olisin tarvinnut:)

    VastaaPoista
  2. Sullapa on mukava blogi ja kivalta ihmislapselta kuulostat itsekin. Löysin tänne jostakin kautta - en enää muista mistä - mutta innostuin lukemaan piiiitkästi taaksepäin.
    Iloista elämänjatkoa sulle ja perheellesi,
    terveisin Keekis, entinen motoristi, nykyinen mummo ;)

    VastaaPoista