maanantai 14. elokuuta 2017

Vihreän aikaan....(ja vino vihreä möykky)



Mun piti vain laittaa kuva kukkivista liljoista. Sain ihanalta naapurin rouvalta vuorenkilpeä ja liljan alkuja kun hän harvensi kukkapenkkiään, eikä aikaakaan kun ne jo istuttamisen jälkeen kukkivat, lomareissulta palatessa toivottelivat tervetulleeksi.
Niin siis mulla lähti taas homma rönsyään kun kaivelinkin kuvia meidän pihasta ekalta kesältä reilun kahden vuoden takaa, pakkohan niitä oli tännekin ängetä...



Etupihan ekana hommana kaadettiin suuri koivu tuosta missä kannon tynkä sojottaa, emme halua suuria puita lähelle sokkelia, ja rännitkin olivat aivan umpi täynnä mädäntynyttä lehteä, jopa syöksytorvi alusta loppuun, katollakin kasvoi puun alkuja.
Kaikenlisäksi koivu oli haarautunut ja vino.
Kaikki tuo kivimassa on rossipohjasta ulos kannettua turhaa kiveä (maata tuli vähän vielä enemmän).



Ensimmäisenä kesänä teimme takapihaa rajaavan aidan jotta lapset ja koirat voivat leikkiä omassa pihassa vapaasti. Viime kesänä jatkoimme aitaa etupihalle, kun sain pomolta vanhustenkodin etupihalta puretun aidan elementit (aina kannattaa kysyä, toisen roska, toisen aarre!). Löimme vain aitatolpat ja maalasimme aidan.



Ensi kesänä raput saavat valkoiset kaiteet.


Tein alkukesästä myös kiveyksen etupihan aamiaisryhmän alle ja flippasin löydettyäni suodatinkakaan, suodatinkangastin puoli etupihaa ja ajoin soraa päälle, buhahaa eipähän puske ruohoa enää! 

Usein iltaisin isommalla tai pienemmällä porukalla istutaan iltaa, viltit niskaan, tuo vanha lämmitin hönkimään lämpöä, aurinkovarjo suojaamaan tihkulta, bluesia ämyreihin, kylkeen hyvää ruokaa ja juomaa. Älyttömiä reittejä soljuvaa puheen virtaa pimenevässä kesäillassa, bueno!






Pari vuotta sitten takapiha oli tälläinen. Harmi vain, en koskaan ottanut lähtötilanteen kuvaa, uskokaa tai älkää tässä pisteessä roskaa, risua ja jätettä on viety jo reilu kuorma-autolastillinen...



...ja tässä vielä jokunen lisää...

Näkymä olohuoneesta oli tälläinen...


Tuon puutarhakeinun takana on nykyään lasten puumaja.


Pöheikkö oikealla on lasten viljelemä perunamaa.



Vanhan kivimuurin edessä kasvaa vadelmaa ja päärynäpuu (joka muuten on talvehtinut täällä erinomaisesti).



Ihme juttu kun ei syksyllä yksikään jakku menny haukkarin kohdalta päälle, verisuonet pullisteli ja olin voimieni tunnossa, onneksi pitkä ja pimeä talvi korjasi kesäkunnon.


Hölmö esteetikko rakensi jo ekana kesänä kaiken kaaoksen ja katastrofin keskelle keittiöpuutarhan ja iltavalot.
Siinä samassa paikassa ne tönöttää vieläkin, ympäristö onneksi sentään on eri jamassa. Mansikka on hyvin noussut keväällä mullistaan, samoin raparperi.









 Takapihan oudolle aidanpätkälle on myös selitys;


Tämä mutanaamari, se kaivaa, ja kaivaa, ja kaivaa. Onneksi, iloksi ja riemuksi opetti sitten pennunkin kaivamaan.
Puutarhatuolit elelee kun käärmeenpissa erämaassa,  kaverit kaivaa maan jalkojen alta. Eli jouduin rajaamaan aidalla/kompostikehikolla tuon kasvilaatikoliden viereisen maan jossa kasvaa karviaista, herukkaa ja viiniköynnöstä, ne nimittäin kaivaisi nekin ylös, sikäli mikäli tuo nelijalkainen tonnikeiju ei hevosenravillaan veisi niitä mukanaan muuten.


Ainiin ja ostin lasten iloksi altaan.
68- kiloinen nelijalkainen kaivuugurumme katsoi suoraan silmiin, kuin sanoen "bigger the better, mikä ihana juoma-allas" ja ampaisi taas laukkaansa. Veden pinnalla lilluvat kuolaviivat varmistivat sen ettei lapset ole jalallaan tähän jacuzziin astuneet. Toisinsanoen meidän Lyylillä on kahluuallas juomakippona. Great.



 Joku yhtään vähemmän idiootti olisi lanannut tuon vihreän talousrakennuksen nurin, mutta njääh haasteet piristää (kysykää vaikka ukkokullalta joka tunkkasi tuon suoraksi, pönkäsi perustukseen tuet, vahvisti koko rungon sisältä ja purki vanhan katon pois, siis olisiko sulla muka ollut jotain hullunhauskempaa kesäsuunnitelmaa?!, nooh oltiin me ihan lomallakin kyllä)


 Tästä kuvasta on edetty jo puoli kattoa eteenpäin.
Minä lupasin retusoida sisällä olevan saunan jos siippa tekee millimetrihommat ja tuennat itse tuohon vihreään möykkyyn ympärillä..
Ahhh, sormet niiiiin syyhyää saunan byggauksee, visio on muhinut jo kuukausia ja olen hankkinut puuttuvat materiaalit purkutyömaalta ja kierrätyksestä, katsotaan onnistuuko saunan retusointi lähes olemattomalla budjetilla loppuun saakka, olemassaoleva piippu nimittäin on slammattava, joka nielee budjettia, mies tekee piipunhatun ja kiukaan.

Ikuinen hätähousu on jo kirppistelly pellavaiset laudeliinat ja vilpolan kalusteet ennen ensimmäisenkään laudepuun kiinnitystä, perus.
Tonne tulee myös suurehko kesäkeittiö/pöytäryhmä/ammenurkkaus ja oleskelulatomeininkiä.


















2 kommenttia:

  1. On teillä ihana koti, oikein huvila! Kovan työn olette tehnyt talon ja pihan kanssa, mutta kyllä on kannattanut..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, ehkäpä ennemminkin huvikumpu, vähän niin ja näin ;)

      Poista