tiistai 19. tammikuuta 2016

Pyöräytettiin arki nurinperin ja väärinpäin...


Arki.
Pianotunnit, kerho, koulu, työt...

Meillä tänä vuonna aukesi aivan uusi luku elämää.
Minä 8 kotiäitivuoden jälkeen pääsin hyvään, erilailla vaativaan ja täysin uudenlaiseen työhön.
Isäntä jäi koti-isäksi pyörittämään viemisiä, tuomisia, talon lämmittämistä, ruokahuoltoa jne.

Ahh, mun on pakko myöntää - tää järjestely niin rokkaa.
Mä saan uusia haasteita ja olen jotenkin paljon parempi persoona. Pienet sotkut ei enää haittaa samassa mittakaavassa, en pingota tai näe ainasia tekemättömiä töitä, on vaan kiva tulla kotiin. Tulla kotiin ja sulkea ovi perässä kun on saanut liitää päivän tai viettää viikonloppua joka tosiaan on viikonloppu eikä sujuva jatkumo alkuviikon rumballe. .

Mies on ollut samoissa duuneissa parikymmentä vuotta ja hän on saanut viettää aikaa lasten kanssa, rakennella majoja, käydä luistelemassa ja viettää mun arkea, lapset säteilevät kun iskä keksii kaikkea hauskaa, rakentaa dinosauruksen pahvilaatikoista, tilaa lennätettävän helikopterin ja antaa lennätää sitä sisällä, syödä nakkeja ja muusia kolme päivää putkeen...

Tämä järjestely ei ole pysyvä. Mutta erilainen alku tälle vuodelle.
Hetki heittää roolit nurinperin ja kokeilla nähdä asioita toisen perspektiivistä.

Jotenkin tota toista rakastaa vielä enemmän, näkee kuinka toinen yrittää, opettelee arkiaskareita jotka aikaisemmin olen pitänyt kontrolloivissa kotiäidin nyppysissä...ja toisaalta ymmärtää miksi se toinen on ollut vähän väsynyt illalla enää motivoitumaan vasaran varteen kun on jo työpäivä takana.

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti