torstai 21. tammikuuta 2016

Iltafiiliksellä....


Ihana mies väänteli tuossa toiveideni mukaiset ikkunanlaudan kannakkeet jämämetallista.
Enää täytyisi paneloida vesimittari piiloon, mutta muuten tämä kohta kotia sai kummasti ryhtiä ikkunalaudasta.




Sunnuntaina otin keväisiä fiiliskuvia aurinkopäivästä.
Tänään ajattelin näyttää iltatunnelmia.
Tykätään hiukan hämyisestä fiiliksestä himassa, ryyditettynä räkäisellä jazzilla ja tulen rätinällä.



Olen keräillyt vanhoja autojen ja traktoreiden rekisterikilpiä, merkkejä ja tyyppikilpiä ihan pikkutytöstä asti. Niitä on ollut suuri laatikollinen ja nyt niitä on päässyt ripoteltuna sinnetänne.
Jotenkin symppiksiä.



Ainiin ja hei meille muutti sohva keittiöön!
Oon himoinnut pitkään jotakin siroa ja omaleimaista pikkusohvaa, jolle saa nostaa pikkuiset aamuisin heräilemään viltin alla pikkuhiljaa. Jolla saa lueskella lehtiä teemuki kourassa ja istua iltaa... (koska aina, siis ihan aina kun on ystäviä tai illanistujaisia kaikki jämähtää keittiöön istumaan ja höpöttämään.
Meillä kaikki tapahtuu keittiössä.
Torista bongasin sitten tämän ja sain huutonaurut ilmoituksen luettuani; " Tarpeettomana lähtis. Älyttömän kallis anopin kännipäissään tekemä ostos, tonnin istumahärpäke. Elegia sarjaa"

Että sellanen soffa. Seittemäänkymppiin sain kotimaisen elegian (valmistetaan muuten useissa väreissä, maskun mallistoissa ja tosiaan tonnin kapistus).
Oli ollut takkahuoneessa puhtaanpyykin korin alla vuoden, ei ollut edes istuttu koskaan.
Tykkään, tori on aika klaffi formaatti.




Ainiin ja mies yllätti tuomalla mulle vanhan roikkavalaisimen keittiöön.
Olin moista ihanaisilla sukulaisillani kuolannut alkutalvesta.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti