torstai 6. elokuuta 2015

Tapettia ja tärinöitä...



Heippa!

Moni kyseli meidän eteisen tapettia; malli on sireeni ja Pihlgren & Ritolaa, kuten kaikki tapettimme, hengittävyytensä ja laatunsa vuoksi, oikeita vanhanajan tapetteja joita on ilo tapetoida...


Kesälomalainen asensi tänään kaiteen suojaamaan tapettia pikkukäsiltä ja auttamaan portaita kapuavia. Ideoimme sen vanhasta heinäseipäästä ja parilla eurolla torista löytyneistä kannattimista.


Katon maalaus ei tänä kesänä onnistu, kiitos jatkuvan sateen, mutta talon alusen mies lapioi turhasta maa-aineksesta. Vanhan talon elinehto kun on hengittävyys ja ilman kulku, meillä onneksi kaikki tervettä tuolla alla, mutta orgaaninen maa-aines on hyvä aina poistaa ja tuolla oli jostain syystä jonkin verran purua maaperässä, puru on nyt poissa ja maavaraa vieläkin enemmän. Vielä aiomme lisätä kissanluukkuja.



Olen yrittänyt leipoa ja säilöä...mansikkaa on nyt 35 kiloa pakkasessa, kymmenisen vielä puuttuu.
Olen myös oppinut kokkaamaan gluteenittomasti ja huomannut että kesän juhliin kakut perunajauhosta tehtynä ovat simppeliä ja hyvää, kerman kun korvaa soijavaahdolla niin käy lähes kaikille, gluteenittomille, maidottomille jne.



Minttu tykkää tästä pihasta ja mulla on jo kuivattuna paljon teeaineksia talvelle.
Ja lehtikaalia smoothieihin.




Olipa meillä talkootkin, nyt on siirretty puut vanhalta talolta, piha aidattu jne...
Kiitos rakkaat ystävät avusta!


Ja äidille muonituksesta, mainiot sopat taasen!
(ja tupa lämmin kun puuhella puuskutti päivän)


Lunastettiinpa lupaus viedä lapset laivallekin.





Löysin kirpparilta kolmella eurolla taljan, uumoilin koirille petiä.
Vaan kotona huomasin että alla on kotimaiset leimat ja teksti "washable".
Google tiesi kertoa kyseessä olevan vanhaa kotimaista tuotantoa jonka todellakin voi pestä.
Heitin koneeseen villapesuohjelmalle ja ulos puffahti raikas ja pöyheä talja, totesin sen olevan niin härskin värinen että sen rumuus on sitä luokkaa että oikeastaan se onkin sairaan hieno...ja pehmoinen.
Ja nyt meillä on maailman mukavin lukutuoli (johon nukahtaa jo kirjan alkutahdeissa).
Sori karvakamut mutta te saattekin mennä vanhoilla taljoillanne!


Kuvaa ei ole muokattu, se on oikeasti noin huiman värinen :D


Mies rupesi kokoamaan talon alkuperäisiä vanhoja kaappeja jotka oli lattian avaamisen vuoksi kasattu ja vintillä numeroituna odottamassa.
Mä niin tykkään.

Ens kerralla yritän keretä kollaa ennen ja jälkeen kuvia, yllätyin itsekin kuinka paljon onkaan saatu aikaan!
Vaikkakin joidenkin mielestä tää on ikuinen slummitalo.
Eilen aamulla seitsemältä, silmät sikkuralla olin lähdössä siskon kanssa puntille, kun etupihalla seisoo mies kädet puuskassa ja rupeaa karjumaan; "ootteks te tästä jotain maksaneetkin!!!"

Kieltäydyttyäni alentumaan keskusteluun kettuilu senkun kovenee.

Noh onni on nää huutelijat, mulla nimittäin kiehahti sen verran että prässistä nousi pariakymmentä kiloa vaille kaksataa.
Melkoisia personal trainereita ihan omalla kylällä jos motivoi kilauttelemaan niin että kohta nostaa kolme kertaa oman painonsa verran rautaa :D

Kateus on hieno kansallislaji-ja se että jos oma elämänpiiri pyörii kantakapakkaan ja kontaten kotikynnekselle omaa turvallista rutiiniaan, niin ne jotka tekee, uskaltaa ja toteuttaa juttujaan ni onkin yleisiä kylähulluja, heh, kylähullut kiittää ja kuittaa.

Mä rakastan tätä taloa, sinistä, suloista kotiamme.
Puolustan sitä ja haluan todistaa kuinka kauniin tästä voi saada..Sellaisen kun se on sata vuotta sitten alun perin  ollut, kun joku perhe on sen rakentanut omaksi kodikseen, pitänyt siitä huolta.
Olkootkin ollut viimevuosina  autiotalo ja laitapuolen kulkijoiden tönö.
Nyt se on meidän koti ja jokainen nariseva nurkka sulattaa mun sydämen, joka aamu uudelleen.

4 kommenttia:

  1. Heh, mulla on ollut vauvana samanlainen talja! Löytyy yksveekuvista ja edelleen porukoiden kaapinperältä. Väri on todellakin aika härski, vaikka lienee ollut kuuminta hottia joskus... :D

    VastaaPoista
  2. Jee ihanaa postaus, tätä on niiiin odotettu hartaudella! :D <3 Ihania sisustusidiksiä sulla, niin kotoisasti ja letkeesti roikkuu vitkutinta ja mukia sun muuta, näyttää tosi kauniille ja kodikkaalle teillä!! Ja toi eteisen tapetti on kyllä ihan nappivalinta, jesss :) Mä en vaan voi kuin ihmetellä ja hattua nostaa tuolle tarmon ja aikaansaadun työn määrälle, huhheijaa teitä ahkeria! Halit sinne ja ihan huippua viikonloppua <3

    VastaaPoista
  3. Minulla on myös lapsena ollut samanlainen talja, ja yhä se on käytössä siskon lasten pulkassa. 70-luvulla värjätty. Kuulemma pappani värjäytti kaikille lapsilleen lapsenlapsia varten oman värisen taljan, ja meidän perheeseen osui tuo oranssi.

    VastaaPoista
  4. Eikäh, ihanaa! :) Mä vasta törmäsin ekaan tälläiseen, on kait ollut 70-80 luvun juttu tää värjätty talja, tykkään tuosta omastani ihan hirmuisesti! :D

    Kiitos ihanista kommenteista <3

    Toiset ahkerat siellä S <3 Teitä on ikävä, kiitos tsempeistä!!!!


    VastaaPoista