sunnuntai 23. elokuuta 2015

Kaksi harakkaa ja syksy....



Syksyisin muhun iskee aivan järjetön säilömisvimma.


Oon hehkuttanut kerta toisensa jälkeen 60-luvun keittiöiden funktiota. Joka kulmalta aukeaa jokin pieni taso, leikkuulauta tai leivinalusta, ensimmäinen keittiö jossa ei laskutasot lopu!
Pesee käytännöllisyydessä nykykeittiöt tämä sympaattinen vanhus.





Joitakin tälläinenm turha vauhkoaminen lähinnä naurattaa...


Mä olen jo vuosia käyttänyt pakasterasioiden sijaan pakastepusseja, olen nimittäin huomannut että pusseja mahtuu niin paljon enemmän pakastimeen, rasioissa jää yllättävän paljon hukkatilaa.
Nyt päätin kokeilla korvata jopa mehupullot pusseilla.
Jännitin falskaako nuo ikean "minigripit" sillä seuraamuksella että keittiö lainehtii herukkamehua.
Mutta ei.
On se Ingmar ikea tarkka mies, yksikään pussi ei vuotanut.
Sain noin 15 litraa mehua mahtumaan yhteen pakastelaatikkoon ja vielä jäi tilaa.
Ainiin että miksi mä pakastan mehut?
Boikotoin valkoista sokeria, ja sokerin kanssa lotraamista ylipäänsä, keitän vain herukat mehuksi, lisään pienen mittakipollisen täysruokosokeria sekaan. Mun litkuni eivät säily muuten kun pakastamalla.


Yksi pussi mukiin, muki täyteen, ilmat pois ja pakkaseen.
Siinä ne mun avannepussini nököttivät kun mittailin saalistani silmät kiiluen.
Hamsteri mikä hamsteri...



 Toinen suosikkituotteeni on lehtikaali, ommomm!
Mä korvaan jopa tuliaiskimput lehtikaalikimpuilla nykyään, olettaen että kaikki muutkin liekittyy yhtä kovin kyseisestä kaalista.


Huuhtelin, saksin kovat rangat pois ja silppusin pieniin pusseihin pakkaseen.
On aivan fantsua kamaa talvella heitellä kohmeisena smoothieihin.



 Niin ja se harakkajuttu...


Joskus kirpparilta vaimoharakka osti tälläisen metallisen mustan kaapin jossa oli lasi-ovi.
Sisus oli täynnä moottoria ja mekaniikkaa.
Myöhemmin selvisi että olin muutamalla eurolla ostanut jonkinmoisen maanjäristysmittarin tai jotain.
Eilen vihdoin purimme motoriikan sieltä sisältä, tuo olisi juuri neljän viskipullon pieni viskikaappi, tai kahdeksan hajuvesipullon vessankaaappi...nyt työnsin vain sisään suuren maljakon ja valoköynnöstä, poika haluaa yövalon ja tuo toimii nyt sellaisena...


Miesharakka katseli purettua moottoria keittiön pöydällä ja hänellä välähti.
Tuossa on ollut sellainen pieni viisari joka on piirtänyt viivaa paperirullalle.
Hän kiikutti aparaatin vessaan, korvasi sen paperirullan vessapaperirullalla ja täräytti seinään.
Olin haltioissani, tuo on ehkä hienoin vessapaperiaparaatti mitä olen nähnyt!
Siinä on ihan sellainen pikalukitus että rulla on helppo vaihtaa uuteen kädenheilautuksella, ennenkaikkea koko aparaatti meni käyttöön mustesäiliötä lukuunottamatta!



Aamulla vessan lattia lainehti paperia, lapset ja kissat olivat yhteistuumin haltioituneet; vipua veivaamalla paperi rullaantuu jalkoihin kuin itsestään.
Kampea oli veivailtu paperirullallisen verran, heh!

Kumpi muuten kiinnostaisi enemmän; jättipostaus keittiöstä vai tytön huoneen muutoksesta?

Ihanaa viikkoa <3

8 kommenttia:

  1. Hienoa, että saat säilöttyä marjat :) Minulla jotenkin lopsahtaa aina into, kun kaikki sadonkorjuut ja mustikat ja kaikki napsahtaa päälle yhtäkkiä samaan aikaan. Tietysti asiaan vaikuttaa myös se, ettemme oikein osaa juoda mehuja :D

    Hihi, vessapaperiteline on erihieno :) Vieraat varmaan säikähtää, että siinä on kulutusmittari, kun löytyy mittaa ja kaikkea :D

    Tytön huoneen muutos kiinnostaisi ensin enemmän, toki keittiökin, mutta lastenhuoneet on jotenkin aina kiinnostavia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana kommentti! <3
      Yritän blogata tytön huoneen muutosta mahdollisimman pian!

      Poista
  2. Jälleen tosi kiva postaus, on pakko kommentoida... Löysin blogisi vahingossa ja riemuni oli suuri, kun tajusin minkä talon olette pelastaneet. Olin vuosien aikana usein toivonut, että joku pelastaisi sen ihanan vanhan talon ennen kuin on liian myöhä. Onneksi kävi hyvin, te teitte kulttuuriteon!

    Blogisi on todella moniulotteinen ja kiinnostava. Luen mielelläni mistä aiheesta tahansa. :-)
    Tällä hetkellä erityisesti kiinnostaa kuitenkin keittiö, sillä oma keittiöprojektini on alkutekijöissään. Rakastan vanhoja puisia keittiökalusteita, joita haalin pikkuhiljaa kasaan, toistaiseksi ilman kovin selkeitä suunnitelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ja kumarrus, ihana kuulla! :)
      Kiva kun on ihmisiä jotka ajattelevat noin, välillä vaihtelua "eikö se kannattais vaan purkaa"-kommenteillekin, lämmittää sydäntä.
      Mukavaa viikkoa sinne!

      Poista
  3. Aivan ihania löytöjä! Löysin blogisi entisen vuokranantajanne blogin kautta. Ja mikä löytö tämä sinun blogisikin!! ☺ Itseäni kiinnostaa lukea kaikesta, sillä teillä on ihana tyyli sisustaa.Mutta ehkäpä ensisijaisesti keittiöstä: oman rintamamiestalon keittiöremontti kun olisi pian työlistalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keittiötä tulossa!
      Kiva kun jaksat lukea höpinöitäni, tervetuloa mukaan, hih!

      Poista
  4. Kolmannen polven hamsteri (ja kierrättäjä), joka pakosta joutuu nyt karsimaan varmaan 90 % aarteistaan, lukee sun postauksias sillä mielellä, että niin mäkin ennen olisin tehnyt...
    Hiukka epistä laittaa valitsemaan, mut joo tytärtä ei oo ikinä ollu, joten joskos sitten köökiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh, se tavarasta luopumisen tuska...mäkin olen opetellut samaa, huomannut että usein se oma ylijäämä on toisen aarre, ilahtunut kuinka siivous on helpottanut vähemmällä tavaralla ja iloinnut muutamista tarkoin harkituista täsmälöydöistä.
      Ihanaa syksyä! :)

      Poista