tiistai 11. elokuuta 2015

Eilen, tänään, huomenna...



Hän syntyi eilen,
meni kouluun tänään.
On pieni,
samalla niin iso jo.
Ekaluokkalainen.
Haikeaa, hienoa, haastavaa, jännittävää ja ihmeellistä.
Ensimmäinen koulupäivä...




...toinen koulupäivä, yhtä kivaa mennä, (ilmeestä huolimatta:D) joskin herääminen, pukeminen ja aamupala olivat ihan tylsiä juttuja.


...nää söpöläiset venas koululaista kotiin.



Eilen aloitettiin vaatehuoneen tekeminen.

Tältä tuo huone näytti joulukuussa kun ostimme talon...

Kiitos miehelle, kun roudasi nuo, hmm, noh sanotaanko että tuo ulosteiden värimaailma (KUKA ihme maalaa kämppänsä ruskean ja keltaisen eri sävyillä??!!) rimmasi kuvassa havaittavien ämpäreiden sisältöön. Yks plus yks on yks nestemäisillä prosenttijuomilla elänyt miesolento ja ulkohuussi ulkorakennuksessa, saadaan lopputulemaksi marja-ämpäreitä jotka sisälsivät jotain aivan muuta kun puolukoita. Enemmänkin käymisprosessin jälkituotetta.
Uuh ja yöks.
Vaan nnyt on roinat poissa, huone desinffoloitu ja raikas; homma rokkaa etiäppäin.


Tältä rojujen poiston jälkeen.


Vanha hella oli potkittu rikki, hauras, tiensä päässä.
(eikä hella vaatehuoneessa järin kätevä olisi muutenkaan)
Täällä on ollut neljä puuhellaa, jokaisessa kahden huoneen asunnossaan yksi.

Pyysin ovelasti pikkusiskoa "ihan vaan vähän järkkäilemään huonetta maalausta varten".
Niinhän siinä kävi että hän hakkasi tiiliä irti jokainen rööri ja ihohuokonen tiilipölyä täynnä ja minä puuskutin tiiliä alas ja ulos.
On muuten kohtalaisen painavaa tuollainen keskivertotiili, eipä tarvinut enää illalla jumppaan lähteä.




Siinä se hella nyt sitten on, kompaktimmassa muodossa, kasassa pihamaalla.
Jälkipyykki enää jäljellä.


Meillä on ihan kohta VAATEHUONE!!!

Olen suunnitellut seinällisen vaatesäilytystä, vaaleaa pintaa, (yllätyttekö, ei yhtään ruskeaa, ei edes keltaista, hahh!) , ehkä kompromissina vähän väriä, mies tykkää väreistä, (lupasin hankkia eteiseen väriä hänen mielekseen ja valmiin muurin nähdessään hän sanoi; "harmaata?! oot sitten oikeen repässy!") ,kevyet verhot...ahh. Enää ei tarvitse sulloa vaatteita ahtaisiin kaapinpahasiin vaan homma skulaa.



Ensin arvoin josko muuri jäisi tiilelle, kuten pojan huoneessa, mutta kait me se slammataan vaan siistiksi?


 Kaksi naisellista, hikistä ja pölyistä hahmoa :D









Oon ihan unohtanut hehkuttaa täyden kympin kierratyskeskuslöytöä.
Vanha arkistointikaappi, täydellinen laskuille, tärkeille papereille, rakennuskuiteille jne.
Kaikki pysyy ojennuksessa lokeroissaan ja paperishow sujuu niin paljon kevyemmin.


Plus että tykkään tuosta kuluneen metallin ja vanhan puun liitosta viekukkain.
Ruutua ja raitaa, vaan silti niin yhteensopivaa.




Moiks, mä lähden hiomaan (arggh, mikä sanakin) tuota vaatehuonetta, ajatus olisi josko jo huomenna kotiuttaisin vaatesäilyttimiä.
Uu jeah!
Paniikkia pukka kun ei ole kaappeja täällä ja vanha koto on tän viikon kuluessa tyhjennyttävä viimeisistäkin roinan rippeistään, onneksi tuo toinen puolisko on duunipäivän jälkeen bodaillut varastokoppeja tyhjäksi.



Moiks!
Niin ja kiitti kommenteista <3
Teidän kommentit pelasti keittiön kaapinovet maalipensselistä, mistä oon niiiiiin onnessani, mä nimittäin tykkään niistä joka päivä enemmän vaan just noin, orkkiksella 60-luvun pinnallaan.

1 kommentti: