torstai 2. heinäkuuta 2015

Kun emäntä karmit kyhäsi...


Luonteenpiirteisiini ei kuulu hyve nimeltä maltti, toisinsanoen odottaminen on täyttä tuskaa.
Tuo karmiton oviaukko oli tikku silmässäni ja aina yhtä rationaalinen mieheni laittoi kaikenmaailman sähkötyöt ja vessanpöntön toimivuudet karmien edelle, joten jouduin kyhäämäänn ne ihan itse, toisen nakertaessa akuutteja asioita.
Sikäli tämä on hehkutettava asia, että myöskään pedanttius, tarkkuus tai mittanauhan käyttö eivät myöskään ole vahvimpia puoliani.
Niinpä vain tartuin talttaan, talttasin hirsien reunat suoriksi, sahasin, sirkkelöin ja ruuvasin karmit paikoilleen....


...ovat paklaamatta, maalaamatta ja hionosäätöä vailla, mutta tokkopa haittaa tähän kaaokseen, siinä ne kuitenkin nököttää.


Wanhat leveät listat meille möi ihana  Diagnoosi sisustusmanian emäntä.



Toinen kiva juttu joka tekee siistin säväyksen on keittiön valmis laatoitus.
Luin että moni suomalainen laatoittaa juhannuksena, joten pistettiin lomapäivinä kaakelia pintaan.
Alle tuli EK-kyprokki, (vaikka muuten niin kyprokkia vihaankin, niin tuossa kohden se oli ainoa toimiva vaihtoehto).






 Meidän sähkäri on ihan huipputyyppi, tuolla parhaillaankin laittaa hommaa rokkaamaan.
Ihanaa on saada uuni ja liesi toimimaan, valotkin olis kiva, oon huomannut että paljon puolen yön jälkeen ei viitsi puuhailla kun on niin hämyä.

Olen äidin retkilevyllä kokannut kolmatta kuukautta ja anteeksi äiti mutta se taisi just sanoa sopimuksensa irti, äh, valot palaa mutta lämpöä se ei enää tuota...
Mikroon en taivu, (mun ekohippeilyjäni) joten onpa ihana saada keittiö kuosiin.
Astianpesukone alkoi toimimaan toissapäivänä, ja ahhh, näin käsitiskaajan silmin se on niin ihana että melkein itkettää.
Se puhuu mulle ja sen sointi on kaunis, astiatkin kiiltää ja emäntää hymyilyttää.




Lastenhuoneet on hiottu, voi tuo vanha vihreä tuolta alta oli niin kaunis, harmi ettei sitä onnistuttu säästämään.


Oonko muuten jo kertonut kuinka inhotaankaan tuota hiomista ja ainaista rapsuttamista!



Mutta maalausvaiheeseen pääseminen palkitsee.


 Lasten huoneet saa väripilkkunsa huonekaluissa ja tekstiileissä, valkeat puitteet jotenkin lievittää mun hermojani just nyt ja kaipaan seesteistä fiilistä.



Vierashuone on väliaikainen lastenhuone, lattiat kiiltelee maalissaan ja tavaraa hujan hajan...kotoisaa.








 Viikon puhdistuspaasto toi buustia taas remppaankin ja olen kokkaillut ihanista kesän kasviksista eri variaatioiota, etenkin basilika ja rucola saa sydämen läpättämään.
Voi kun kerkeisi mansikkaan...




Astianpesukoneen lisäksi suuri jääkaappi on arjen pieniä suuria iloja ja helpottaa suuresti kun saa ostettua koko viikon kamat kerralla.
Tämä talo on todellakin suunniteltu arki edellä ja yritetään saada hommat soljumaan painollaan niin että arki olis mukavaa ja helppoa.

Aurinkoista loppuviikkoa!

Me päästään lauantaina juhlimaan kesän- ja koko vuosituhannen kauneimpia häitä ja  ihanaa hääparia.
Minulla on paha mieli kun en voinut täyttää kaason saappaita, ne saappat kun olivat turhan tiukasti raksalla jalaksen turvakenkiin sidottuna aamusta iltaan viimeiset kaksi kuukautta yötä päivää ja sinkoilivat paniikissa vuokra-asuntoa tyhjentäen jotta uusi asukas saa tavarat sisään.
Noh ainakin olen häähengessä mukana ja onnellinen heidän onnestaan!
<3

2 kommenttia:

  1. Hei! Täältä löytyi mielenkiintoisia kivoja juttuja, palailen myöhemmin uudelleen :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :)
    Kaunis blogi sinulla, selailin pitkät tovit, hienon näköistä.
    Kiva kun kommentoit!

    VastaaPoista