tiistai 24. maaliskuuta 2015

Niitä näitä...


 Heips!
Viikonloppuna meillä oli kavereita ihka ensimmäisissä remppa- talkoissa talolla, KIITOS teille ihanille!
Seuraavaksi ois maalaustalkoot kunhan saan pinnat rapsuteltua, ja niitähän riittää, puuh!
Olen suunnitellut että jokin keväinen ilta, vähän vinkkua, hyviä juustoja ja suvun tehonaiset tonteille niin talo on hetkessä maalissaan.

Ei ole tuo maalinraaputus ihan mun juttuni, tänään hain tyttöä esikoulusta hengitysmaski iloisesti päälaella keikkuen.
Eräs 6v tapitti aikansa ja lopulta kysyi; "mitä ihmettä sulla on päässä"




Mulla on jokin ihmeen epävarmuuskriisi, menin mainitsemaan Lyylin nopeasta painonnoususta taannoin ja sain tulvan kommentteja kuinka vastuuntunnoton olen kun lihotan koiraa tuolla lailla.
Ihan annostuksen mukaan olen safkaa antanut ja tuo 4 kilon paino kompensoitui seuraavilla viikoilla niin että tyty humahti korkeudessa meidän Sisusta kirkkaasti ohi, painoa ei viikkoon tullut ollenkaan kun kaikki on mennyt korkeuskasvuun.

Olen myös saanut kuulla vaikka ja mitä.
Olin ostamassa tuoreluita kun sain hirveän ryöpytyksen myyjättäreltä kuinka pennulle ei missään nimessä saisi antaa tuoreluita, eikä natkutukseen helpottanut sekään että selvensin että meillä luita syödään vaan kun minä olen kotona ja valvomassa hommaa...
Voihan elämän kevät, ehkä pitäisi järjestää jokin ryhmä keräämään Susille vakuumiin pakattuja ja säilöntä-ainein kyllästettyjä puhdistettuja luita ettei pikku-hukat vaan saa liian isoja lihapalasia kurkkuunsa siellä erämetsissä niistä liian tuoreista ruhoista.

Eiköhän elukalla ole vaistonsa, ja mieluummin haen lihakaupasta tuoreita ja eettisiä luita kun ostan muoviin säilöttyjä ylihintaisia kikkareita.


Onneksi Lyylin ihana, hyvällä tavalla tomera ja huippu tasapainoinen kasvattaja eilen tsemppasi ja sanoi että anna ihmisten jupista ja teet asiat just niinkun teet, että hyvin sää veät ja että älä välitä jurnuttajista!
En lakkaa ihmettelemästä sitä kuinka täällä murheellisten laulujen maassa saat olla ihan rauhassa kunnes kanssatallaaja keksii lähestyä negatiivisen kautta.

Meillä raksatalkoiden aamu alkoi aika huvittavasti kun talon eteen risteykseen parkkeerasi poliisimaija puhalluttamaan ohikulkijat.
Minä tietysti sain kuningasidean kysyä kivoilta poliisisediltä saanko lasten kanssa nähdä poliisisauton sisältä, hauska poliisimies esitteli autoa ja tokihan koko kylä sattui olemaan liikkeellä just kun kömmin maijasta ulos :D
Kylähulluhan mä jo olenkin kun vanhaa spurkujen taloa kunnostetaan...mutta ehkä torikokous saa nyt vielä vettä myllyyn, heh...



Nuo banaanilaatikot ovat meillä koirien lemppareita, tykkäävät tehdä niihin pesiä ja laatikon kulmaa on mukava järsiä, kun jotain saa kerrankin luvan kanssa tuhota. :D

 Saatiin kukkia rempalle ja ne ilahduttaa tuolla kaaoksen keskellä, turhamaisena poltan myös kynttilöitä pöytäsirkkelin päällä.

Haimme eräästä kauniista vanhasta purkutalosta varaosia ja tein kaupat myös kahdesta erikoisesta 50-luvun valaisimesta ja emalialtaasta.
Eikös tuo kupari ole nyt ihan muotiakin ;)
Ja toisesta purkutalosta ostimme kauniit peiliovet, tinkasin kaupanpäällisiksi listat ja tämän ihanan korituolin.
Vinkkinä muuten kaikille vanhan kunnostajille, nykyään on ihan kamalasti ihmisiä jotka ostaa paikan vain tontin takia ja haluaa vanhasta talosta eroon, kannattaa kysäistä josko pääsee tekemään kauppoja ja näkemään talon sisältä.
Saimme esimerkiksi kaksi vanhaa peiliovea, karmit, listat, tuuletusluukkuja, tuon tuolin, jalkalistat jne, bumpsi taisi maksaa satasen verran kaikkineen. Rautakaupassa pelkkä keräilyvarastoon ajaminen kääntää tiliä satkulla...


 Raksaeväät on parhautta ja kahvi maistuu niiiiin hyvälle termoksesta maalilastuja hiuksissa ja kädet skrabaamisesta täristen!





Tytön eskarissa on kiertävä Robin-kettu joka saa vuorollaan olla yhden oppilaan kotona ja siitä kirjoitetaan tarinaa mitä seikkailuja repolainen on missäkin perheessä kokenut.
Tänään me saatiin kettunen vieraaksemme ja tokihan kaveria piti käydä vähän ajeluttamassa!

 Sulo haukottelee :D


Ystävältä sain ihania omenapuun oksia <3


Olen myös innostunut ihan täysillä tästä gluteenittoman näkkärin ohjeesta, niiiiiin hyvää!

dl auringonkukansiemeniädl seesaminsiemeniä1/2 dl pellavansiemeniä1/2 dl kurpitsansiemeniä1/2 dl chiansiemeniädl kiehuvaa vettä1/2 dl öljyätl suolaa(sormisuolaa koristeeksi)

Valmistusohje

  1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
  2. Sekoita kuivat ainekset kulhossa.
  3. Keitä vesi ja kaada se kuumana siemenseoksen joukkoon. Lisää öljy ja sekoita. Anna seistä 10 minuuttia.
  4. Kaada seos pellille leivinpaperin päälle. Tasoita mahdollisimman ohueksi (seoksen pitäisi peittää miltei koko pelti). Voit nostaa toisen leivinpaperin taikinan päälle ja painella näkkileivän tasaiseksi paperin suojissa.
  5. Sirottele halutessasi sormisuolaa taikinan pinnalle.
  6. Paista uunissa 50–60 minuuttia tai kunnes näkkileipä on ruskistunut ja rapea.

On myös väännetty mustikkarahkaa ja viety tavaraa kirpparille...
Tässäpä viikon kuulumiset.
Aurinkoisia kevätpäiviä!

3 kommenttia:

  1. Voi ihana, ihana J, suuren suuri halaus sinne! Eipä mäkättäjistä tartte välittää, niitä kyllä riittää, mutta onneks ystävät (ja tietty paras suku! ;D) on eri maata :) Mutta tuttua on kausittainen epävarmuusmeininki, joka iskee ihan puskista, taltutetaan se taas positiivisella meiningillä ja keskittymällä ihan muihin juttuihin <3

    Odotan aina ihan kieli pitkällä päivityksiä sieltä, eli kiitos tästä päivänpiristyksestä!! <3 <3 Ootte niin ihania siellä!

    -S

    VastaaPoista
  2. Kiitos ihanista tsempeistä!!! <3<3<3<3
    Meen näillä taas pitkään :)

    VastaaPoista