tiistai 9. joulukuuta 2014

Remppapäivä nro 4.


Ihanaa sanoa, että me remontoidaan.
Se on yhtä kun me mennään kohti ihan omaa kotia, kohti muuttopäivää, kohti yhtä unelmaa. 

Ollaan oltu talollisia nyt kokonaista neljä päivää.

Tämän ajan sisään ollaan;
-sorruttu kerran noutopizzaan
-viety yli tuhat kiloa jätettä kaatopaikalle ja kierrätykseen
-inhon sekaisin tuntein raahattu ulos patjoja jotka ovat elinikänsä imeneet kaikki ihmiskehon nesteet.
-olen polleana shoppaillut näppylähanskoja ja remppatarvikkeita
-sortunut tilaamaan William & Morrisin tapetteja
-haaveillut ja mielikuvitellut talon rempattuna...

Lisäksi ollaan saatu valtaisasti utelijoita, moni auto on ajanut neljäänkin kertaan ohi, silmiään hieroen, erään perheen koiralla oli yhden iltapäivän aikana kolme kertaa tarve lenkille taloa kiertämään; joku tosiaan remontoi SITÄ taloa.
Muutama on oikeen pysähtynyt ja sanonut "on teillä tässä hommaa".
Jokunen on myös halunnut jakaa kauhutarinoitaan taloa koskien.

Eräs mummu päivitteli; " voiko sitä remontoidakaan, se siinä asunut yksi alkoholisti pissasi pulloihin, pissasi pulloihin, kuvittele!"

Tänään ovet oli auki ja siivoilin kuistia, eräs pikkupoika seisoi oven edessä henkeä haukkoen; "kuinka te ootte sinne sisälle menny? " Vastasin että ihan tästä ovesta, me remontoidaan tätä nyt kodiksi...
-"Ootteks te nähny siellä niitä kissoja?!"
Tiedustelin että mitä kissoja ja tyttö tuumas että on meillä yks kissa, mutta se on vanhassa kodissa nyt.
Poika sitten kertoi että isot pojat kertoo urbaanilegendaa että talon vintillä on kuolleita kissanpoikia.
Vakuutin että ei kyllä ole näkynyt.
Että näin se tarina sitten värittyy.

Jokainen kylällä tietää talon ja lempinimiäkin riittää; miljoonatalo, huvikumpu, sininen...jne.

Vaikka on me saatu paljon tsemppistäkin ja moni kyläläinen on kiitellytkin että teette hyvän työn kun kunnostatte palan paikkakunnan historiaa.

Enää en pääse punnitsemaan banaanejani lähikaupassa anonyyminä kaduntallaajana, olen "se sinisen talon uusi emäntä." 





Multa on pyydetty kuvia.
Aloitan nyt näin lempeästi ja esittelen talon ehdottomasti siisteimmän ja ehjimmän huoneen.
Tässä yläkerran tulevaa lastenhuone-osastoa.

Olen aloittanut ikkunoiden kunnostuksen ja päivittelin puhelimessa äidille kuinka rautakauppojen tuotteet on täyttä kuraa.
Muovipitoisia hengittämättömiä maaleja, lasivillaa ja uretaania.
Ei tietoakaan pellavaöljymaaleista, tai ekovaihtoehdoista.
(Aulangolla Domus classicalla kylläkin on kattava valikoima perinnekorjausmateriaaleja ja tarvikkeita.)

Äiti sitten paineli oman kylänsä rautakauppaan Orimattilan Tapetti ja Väriin.
Voitteko uskoa siellä oli kaikki, siis kaikki ja hän vain noukki ne hyllystä; Kylmäpuristettua pellavaöljyä, pellavaöljykittiä, lasituslistaa, lasitusnauloja, pellavaöljymaalia, ikkunasivellin...
Kaikki laadukkaina tuotteina ja huomattavan huokeaan hintaan, olin ihan ihmeissäni.
Siellä on ihan loistomyyjät, asiansa tuntevia ja sanoivat että kun eivät ole suuri ketjuliike niin voivat tilailla näitä spesiaalimpia juttuja oman mielen mukaan jos jotain puuttuu.
Eräässäkin vihreän ketjun rautakaupassa kävelin kilometrihallissa vaikka kuinka kauan löytämättä listaltani yhtään mitään ja tämä yksi paikka kattoi koko listan tarvikkeet.

Tykkään siitä että on olemassa vielä vanhanajan kunnolla asiakasta palvelevia rautakauppoja joista saa erikoisempiakin juttuja ja jos hyllyssä ei ole niin sitten tilataan.
(tämä ei ole maksettu sepostus vaan vilpitön ilostuminen hyvästä palvelusta, laadukkaista tuotteista joista ei ole nyhdetty liikaa, pisteet sinne Orimattilaan täältä sadan kilometrin päästä!)

Niin ja kiitos äidille kun helpotat meidän remppakiireitä auttamalla tarvehankinnoissa ja lastenhoidossa <3
Ja kaikille muillekin teille läheisille, kiva tietää että on tukijoukkoja!

Tukijoukoista tulikin mieleen; saatiin aivan mielettömän ihana kirje rakkailta ystäviltä eilen.
Lapsille tehtäviä ja tarroja ja mulle niin ihana kortti että tuli tippa linssiin.
Kuoreen oli sujautettu myös mietelmä ja musta se oli niin mainio että kirjoitan sen teillekin tähän loppuun!


Kyl o helppo ol naine!

Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liia kiltti.
Ku sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummalist.
Yritä täsä sit olla.
Jua pari lasi kuaharii.
venytel tualis semmottos, et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi.
Hiukka hiano näköst.
Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita.

Kiitos K.


Ihanaa viikkoa!

Meille tulee huomenna aamusella kaivuri pihaan, oujee!
Me pikku-ukkelin kanssa pakataan eväät ja mennään katsomaan kaivurin työskentelyä koko rahan edestä.
Ja päiväsellä sähkömies laittamaan remonttisähköt, voiko ihminen näin ilahtuakaan.
Maanantaina saadaan mittari ja sitten ei tarvitse enää nypertää otsalampun valossa.
Pieniä, isoja juttuja.
Tammikuulla saadaan hirsimies paikalle ja hän vaihtaa lattiaeristeet, huonot laudat jne.
Homma liikkuu etiäppäin vakain askelin.




3 kommenttia:

  1. Jee mahtavaa kun laitat remppapostauksia!! Tässä alkaa vaan ihan hirveesti omaakin remppäkätöstä syyhyttää! x) Enkä muuten malttais odottaa, että päästään näkemään tätä hommaa livenä :) Voimia <3

    VastaaPoista
  2. Onnea sata tonnia ja tsempit projektiin!!! Ihana runo, ystävät on parhaita! <3

    VastaaPoista
  3. Kiitos ihanainen S, kyllä tekin kohta pääsette remppaan, ihan varmasti!!!! :) Toivottavasti nähdään PIAN!!!

    Kiitos Waavi <3 niin on, halit sinne! :)

    VastaaPoista