torstai 16. lokakuuta 2014

Yksi ihan tavallinen perjantai-aamu...



Mun mielestä päivän paras hetki on usein aamuvarhain, heräillä aikaisin, katsella pimeyteen kahvimuki kourassa ja halia heräilevät muruset.
Sanoa "tästä tulee hyvä päivä".
Sytyttää tulet uuneihin ja kuunnella puiden rätinää.
Syödä puurot ja ruveta hiljaksiin päivän toimiin.
Nää aamut on yhä harvemmassa ja lomaviikollekin osui vain yksi kiireetön aamu.
Ihana, hidas aamu...

Töistäni kaipaan juuri aamun sarastuksen hetkeä, sitä kun on ajanut yöllä kahdesta asti, ollut melkein yksin liikenteessä ja tiiraillut sieltä korkealta kuinka yö hälvenee uudeksi päiväksi...
Oli ihana katsella postinjakajaa aamulehden jaossa, koululaisia suuret reput selässä, ihailla aamuauringonsäteitä ja seurata kiireellä bussipysäkille juoksevia työmatkalaisia.
Heräävä kaupunki on kaunis.

























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti